Sielukas Marrakech

Mikko Rämänen, kesäkuu 2013

KAUPUNKI, KULTTUURI

Olin odottanut Marokon matkaani pitkän ja kylmä talven aikana ja kun se viimeinkin koitti, en tiennyt miten päin istua lentokoneessa. Päästessäni vihdoinkin Marokkoon ja Marrakechiin oli maan ilmapiiri juuri sellainen kuin olin odottanutkin. Ensimmäinen kosketus Marokon tunnelmaan tuli jo passintarkastuksessa ja sen jälkeen olin varma, että reissustani tulisi erinomainen.

”Kummastelin, kuinka oma passintarkastusjononi edistyi huomattavasti hitaammin kuin muut jonot ja päästessäni passintarkastajan luokse asia selvisikin nopeasti. Passintarkastaja kuunteli radiosta jalkapallopeliä ja aina kun selostajan ääni kiihtyi vähintäänkin mertarantamaisiin revityksiin, jäi passintarkastaja kuuntelemaan sitä, eikä jono tietenkään liiklunut mihinkään sinä aikana. Mitäänhän minä en selostuksesta tietenkään ymmärtänyt, joten kysäisin sitten onko tarkastajan joukkue voitolla ja vastaus tulikin leveän hymyn saattelemana yhtä nopeasti kuin leima passiini; suosikkijoukkue johtaa 3 - 1, tervetuloa Marokkoon.”

Ilta oli ehtinyt jo pimetä, mutta ilma oli silti edelleen lämmin ja bussilla #19 pääsi helposti lentokentältä Marrakechiin. Ystävällinen bussikuski opasti vielä parhaan pysäkin jäädä pois, kun kerroin hänelle mihin majoitun kaupungissa. Bussikuskin ohjeiden perusteella Riad Hannahille ei olisi kuin lyhyt pyrähdys bussipysäkiltä. Vihdoinkin perille päästyäni kuitenkin tuntui, että totuus ei paljoa kauempana tästä voisi olla. Lyhyen harhailun, taksimatkan ja lopulta paikallisen uunottajan opastuksella pääsin perille oikeaan paikkaan labyrinttimaisten souksien keskelle Marrakechin medinassa. Muutaman päivän medinassa seikkailtuani, eksyttyäni ja lopulta löydettyäni sisäisen karttani, bussikuskin parin päivän takaiset ohjeet alkoivatkin pikkuhiljaa tuntua aivan järkeviltä.

Matkalla Marokossa kannattaa ehdottomasti majoittua tunnelmallisessa Riadissa. Riadit ovat perinteisiä marokkolaisia taloja, joissa on sisäpiha tai puutarha keskellä rakennusta. Monet vanhanaikaiset Riadit on nykyisin kunnostettu majataloiksi ja ravintoloiksi ja ne ovat monesti hintaansa nähden todella hienoja hotelleja eikä Riad Hannah todellakaan pettänyt odotuksia hieman hankalasti löydettävästä sijainnista huolimatta.

Oluella kattoterassilla

Cafe Arabe oli merkitty karttaan, jonka sain Riad Hannahista, mutta suunnistaminen soukseissa kartankin kanssa on aina vähän myös tuurista kiinni ja löysin paikan aivan sattumalta aluetta kiertäessäni. Cafe Arabe on todella elegantti paikka, jossa voi ruokailla tai mennä vaikka kattoterassille nauttimaan kylmästä oluesta ja samalla seurata auringon laskevan kaupungin ylle. Olut ja pikkusuolainen olivat hyvä tapa aloittaa illan seikkailut Djemaa el-Fna-aukiolla. Aivan aukion lähellä olevissa ravintoloissa ei tarjoilla lainkaan alkoholia, joten Cafe Arabe oli siinäkin suhteessa hyvä löytö medinan sisällä.

Marrakechin elämä pyörii medinan, vanhankaupungin, ja siellä olevan Djemaa el-Fna-aukion ympärillä. Medina on koko kaupungin sydän ja Djemaa el-Fna aukio on kaupungin sielu. Aukiolla riittää tarjottavaa matkailijalle aamusta iltaan. Käärmeenlumoajat, akrobaattiset tanssiryhmät, hennatatuoijat ja aukion aivan erityislaatuinen tunnelma saavat matkailijan palaamaan aukiolle päivästä toiseen. Kävinkin aukiolla ihmettelemässä sen ilmapiiriä joka päivä Marrakechissä ollessani. Päivisin aukiolla on hieno tunnelma, mutta illalla aukio vasta syttyykin eloon. Pimeän tultua lyhdyt syttyvät aukion laitamilla ja rumpujen hypnoottiset rytmit kuuluvat kauas ja saavat aikaan uskomattoman selittämättömän mystisen tunteen mikä vetää puoleensa niin matkaajia kuin paikallisiakin.

Aukion kehutut ruokakojut olivat kieltämättä aikamoinen pettymys, vaikkakin silti kokeilun arvoinen ihan vain kokemuksen vuoksi. On periaatteessa aivan sama mitä lisukkeita pääruoan kanssa kojuista tilaa, koska pöytään tuodaan kuitenkin kaikkea ja koetetaan sitten laskuttaa kaikesta mitä on maistellut. Tälläisiin suhteellisen harmittomiin uunotusyrityksiin kannattaa tottua medinassa seikkaillessaan. Useimmat uunottajat haluavat ohjastaa matkaajan eri paikkoihin ja laskuttaa opastuksesta sitten naurettavia summia. Sopiva korvaus opastuksesta, riippuen tietysti tilanteestakin, on muutama kolikko kun asian laidan vain ilmoittaa riittävän selkeästi.

Mellah ja Bahia Palace

Medinan sisältä löytyvä pienoiskaupunginosa Mellah, eli juutalaiskorttelit, on näkemisen arvoinen paikka. Mellah on hieman rauhallisempi kaupustelijoiden suhteen kuin medinan muut alueet, vaikka täälläkin saa kyllä juoda minttuteetä kojujen uumenissa hamaan loppuun saakka. jos ei osaa kieltäytyä kaupustelijoiden ehdotuksilta. Mellahin kupeessa sijaitseva Bahia Palace kuuluu Marrakechin nähtävyyksiin. Itse, tapojeni mukaisesti, eksyin paikkaan aivan sattumalta kun olin vain tutkimassa Djemaa el-Fna-aukion lähiympäristöä. Upea palatsi antaa hieman osviittaa minkälaista on ollut olla ylhäinen Marokossa 1800-luvulla. Vain osa palatsista on avoinna matkailijalle, mutta koristeellinen arkkitehtuuri ja upeat puutarhat tarjoavat matkalaiselle annoksen itämaista mystiikkaa. Mellahin ja Bahia Palacen kanssa samoilla nurkilla on myös Badia Palace ja vähän matkan päässä sijaitsevan Saadian haudat. 1600-luvulta olevat Saadian haudat pysyivät vuosisatoja koskemattomina ja löytyivät uudelleen vasta 1900-luvun alussa. Pieni, mutta aivan mielenkiintoinen paikka jos sattuu olemaan alueella käymässä.

Majorelle Garden - sinistä rauhaa

Kun medinan vilske ja labyrinttimaiset souksit alkavat nakertaa pohjolan rauhaan tottunutta matkaajaa, on aika suunnata medinan ulkopuolelle uudempaan osaan kaupunkia. Marrakechin moderni puoli, medinan ulkopuolinen osa Marrakechia, on aivan kuin olisi astunut eri maahan. Tiet ovat avaria ja leveitä bulevardeja reunustavat appelsiinipuut luovat kaduille ihanan tunnelman. Medinan ulkopuolella kaupungin ilmapiiri on paljon rauhallisempi ja järjestäytyneempi. Taksit tööttäilevät kadulla tallustavan matkailijan ohi ajaessaan. Niillä onkin suhteellisen edullista liikkua kaupungin sisällä. Grand-taksit, eli vanhat mersut, ovat kalliimpia käyttää kuin pienemmät taksit ja niillä matkataankin usein mieluummin pidempiä matkoja kuin pienemmillä takseilla.

Muutaman päivän medinaa tutkittuani, päätin lähteä etsimään hieman rauhallisempia maisemia Marrakechin uudemmalta puolelta. Tunnelma Majorelle-puutarhalla on rauhallinen, kun ovet aukeavat aamulla ja puutarhaa kiertäessä tyyneys suorastaan valtaa matkaajan. Tämä on siis ennen kuin paikka täyttyy matkailijoista. Puutarhalle kannattaa tulla ajoissa, koska paikka on pieni ja ruuhkautuu helposti. Puutarhassa on myös pieni Berberi-museo, jossa voi tutustua Marokon eri berberiheimojen kulttuuriin ja asusteisiin. Tunnissa puutarhan ehtii nähdä kokonaan, mutta tällaisessa paikassa ei kannata liiemmin kiirehtiä.

Mystinen Marrakech jättää janoamaan lisää

Marrakech tarjoaa matkailijalle roppakaupalla itämaista mystiikkaa ja pään pyörälle saavia aistimuksia. Marrakechin medina on täynnä tunnetta ja sokkeloisia soukseja. Djemaa el-Fna-aukion tunnelmassa tuntuu, kuin olisi astunut aivan toiseen maailmaan jonnekin kauas menneisyyteen. Medina onkin tunnelmaltaan aivan erilainen kuin uudemmat osat Marrakechia. Kaupungin uudessa osassa voi rauhoittua ja tuntea palanneensa takaisin tälle vuosituhannelle. Marrakechin matkaaja ei voi välttyä palaamasta kotiin lukuisia kokemuksia rikkaampana ja kaupunki antoikin hyvän lähtösysäyksen monipuolisemmalle Marokkoon tutustumiselle.